Sve | En

Suojele koralleja oikeilla valinnoilla

13.12.2016

Pohjolan synkässä talvessa monet suomalaissukeltajat varaavat matkoja trooppisiin paratiiseihin. Koralliriutoille suuntaava turisti ei aina tiedä, kuinka paljon hänen vierailunsa kuormittaa riuttoja.

Kuva 1. Koralliriuttoja kutsutaan vedenalaisiksi sademetsiksi niiden suuren lajirikkauden vuoksi. Maailman koralliriuttojen kauneutta ihastelevat miljoonat sukeltajat vuodessa. (Wakatobin meripuisto, Indonesia)

Ekoturismin ylvään lipun alla on monia upeita kohteita, jotka saattavat muuttua liikakäytön johdosta kaikkea muuta kuin houkutteleviksi. On syytä selvittää etukäteen, onko matkakohteessa jätevedenpuhdistusta, kierrätetäänkö siellä jätteitä, käytetäänkö kohteessa uusiutuvia energiamuotoja? Maailmanlaajuinen kestävää turismia tukeva järjestö, Global Sustainable Tourism Council, myöntää sertifikaatteja ekoturismikohteille. Lisäksi eri maat myöntävät omia ekoturismisertifikaattejaan, esimerkkinä Australian Eco Certification. Kehitysmaissa sijaitsevissa kohteissa voi olla vaikeaa selvittää kohteen ympäristöystävällisyys, sillä todistusta tästä ei välttämättä ole saatavilla.

Paikallisten sukellusoperaattoreiden kiinnostuksesta ympäristönsuojelua kohtaan kannattaa ottaa selvää. Korallien ja muiden eläinten turhaa koskettamista tulisi välttää. Sukelluspaikoilla veneiden pitäisi pystyä kiinnittymään poijuihin, sillä ankkurien heittäminen tuhoaa koralleja. Australian Isolla valliriutalla turismi on keskitetty tietyille alueille, mikä vähentää muihin alueisiin kohdistuvia paineita.

Kuva 3. Pikkupaholaisrausku (Mobula eregoodootenkee) ui näytöstyyliin sukeltajien joukossa. Näitä uteliaita eläimiä ei saisi koskea eikä ruokkia. (Wakatobin meripuisto, Indonesia)

Turisti voi lievittää koralliriuttojen liikakalastusongelmaa valitsemalla ruoakseen kestävästi pyydettyjä mereneläviä. Listan uhanalaisista merilajeista on julkaissut suomeksi WWF ja englanniksi muun muassa Marine Conservation Society .

Risteilylomaa suunniteltaessa on oltava varovainen. Osa risteilijöistä tyhjentää surutta jätevetensä mereen. Risteilyalusten ympäristökäytäntöjä on vertailtu muun muassa Friends of the Earth-järjestön sivuilla. Järjestön kokoamasta listasta ilmenee, että suurimmalla osalla risteilijöistä riittää parantamisen varaa ympäristön huomioon ottamisessa.

Kuva 2. Monta metriä leveän, pöytämäisen Acropora-korallin keskellä näkyvä valkoinen läikkä on merkki alkavasta white syndrome –korallitaudista. Ilmastonmuutoksen myötä korallitaudit ja korallien haalistuminen tulevat yleistymään. (Wakatobin meripuisto, Indonesia)

Jätevesien lisäksi veteen joutuu erilaisia kemikaaleja, muun muassa aurinkorasvan sisältämää bentsofenoni-2:ta, jonka on todettu olevan myrkkyä korallitoukille. Liiallista aurinkorasvan käyttöä tulisi siis välttää.

Ihmisen valinnat vaikuttavat maapallon tulevaisuuteen. Kestävän turismin suosiminen auttaa säilyttämään koralliriutat tulevienkin sukeltajasukupolvien ihailtaviksi.

 

Teksti: Jessica Haapkylä. Jessicalta on ilmestynyt kirja Merten koralliparatiisit, tutkimusmatka herkkiin ekosysteemeihin, Into Kustannus.  

Kuvat: Mike Flavell


Snorkkelisukellus - sukella seikkailuun

Jaakko Ala-Hiiro

Katso lisää videoita