Uutiset

Julkaistu 28.2.2013

Räpyläuinnissa useita Suomen ennätyksiä

Tampereella uitiin 23.-24.2 kovatasoinen Finnish Open -räpyläuintikilpailu, johon oli kotimaisten kisaajien lisäksi saapunut 72 osanottajaa muun muassa Venäjältä, Virosta, Tanskasta ja Englannista. Viikonlopun parhaista suorituksista suomalaisittain vastasivat Tampereen Urheilusukeltajien Terhi Ikonen sekä Kouvolan Uimareiden Ville Kotikuusi, jotka laittoivat uusiksi yhteensä kolme Suomen ennätystä.

Ikonen voitti sekä 400m, 800m että 1500m kilpailut. 400m tulos 3:29.21 oli uusi Suomen ennätys ja alitti MM-kisojen B-rajan. 800m tulos 7:16.12 alitti A-rajan. 1500m kilpailussa nähtiin koko kisojen kovin tulos 13:50.75, joka alitti MM-kisojen A-rajan peräti 15 sekunnilla. Ikosella on todellista aihetta iloon kolmella selkeällä voitolla sekä uudella Suomen ennätysajalla. Ikonen saavutti viime kesänä Italiassa uiduissa EM-kisoissa neljännen sijan molemmilla päämatkoillaan, 800m ja 1500m. Ikosen EM-kisoissa uima Pohjoismaiden ennätys 1500m matkalla on niinkin kova kuin 13:39.96 ja jää miesten vastaavasta ennätyksestä vain 13 sadasosasekuntia. Vertailun vuoksi naisten 1500m vapaauinnin Suomen ennätys on Eva Lehtosen nimissä vuodelta 2009, lukemin 16:52.77.

Terhi Ikonen

Terhi Ikonen. Kuva Kalevi Turkka 

Kotikuusi ui uudet Suomen ennätykset sekä 50m että 100m matkoilla Bifins-sarjassa, joka uidaan normaaleilla räpylöillä. 50m Suomen ennätys kirjoitetaan nyt lukemin 19.86, tuloksen alittaessa myös MM-kisojen A-rajan. 100m uudet lukemat ovat puolestaan 45.49, ja niillä irtosi MM-kisojen B-rajan alitus sekä kyseisen lajin 2. sija Venäjän Anton Mikhailovin ollessa reilut neljä kymmenystä nopeampi ajalla 45.03. Vapaauinnin 50m Suomen ennätys miehissä on Ari-Pekka Liukkosen nimissä viime vuodelta, lukemin 22.22. 100m ennätys puolestaan on Jani Sievisen 18 vuoden takainen 49,77.

Sekä Kotikuusella että Ikosella on tämän kauden päätavoitteena elokuussa Venäjän Kazanissa järjestettävät CMAS Games MM-kilpailut, joissa ratkotaan räpyläuinnin lisäksi mestaruuksia myös monissa muissa vedenalaisissa urheilulajeissa.

- Harjoituskausi on mennyt ainakin tuloksista päätellen hyvin ja olen saanut keskittyä treenien tekemiseen, kiitos valmentajieni Antero "Kapo" Hammarin, Juho Nousiaisen sekä Kalevi "Kallu" Turkan. Kauden päätavoite on Venäjän MM-kisat elokuussa, mutta sitä ennen uidaan vielä World Cupit huhtikuussa Ranskassa ja toukokuussa Puolassa. MM-kisoihin lähdetään parantamaan viime kesän tuloksia, sekä ajallisesti että sijoituksissa ja tietenkin alittamaan Toivolan Jannen nimissä oleva 1500m Suomen ennätys, summaa Terhi Ikonen kuluvaa kautta syystäkin tyytyväisenä. Haasteita tähän sekä tulevaan kauteen tuo puolitoista vuotta kestävä Ikosen kotihallin, Tampereen Uintikeskuksen toukokuussa alkava remontti.

Ville Kotikuusi

Ville Kotikuusi. Kuva Kalevi Turkka 

Niin ikään Ville Kotikuusella on aihetta hymyyn.

- Kausi on alkanut erittäin lupaavasti. Heti ensimmäisissä kilpailuissa molemmissa lajeissa uudet ennätykset ja aikarajat rikki. Seuraavaksi Ranskassa ja Puolassa pitäisi saada lisää tuntumaa ja keskittyä parantamaan suorituksia kohti kauden päätavoitetta. CMAS Games -kilpailuissa minun ensisijainen tavoitteeni on hyvä aamu-uinti joka riittää finaaliin ja finaalissa sijoittua niin korkealle kuin rahkeet riittää.

 

Mitä räpyläuinti on?
Räpyläuinti on maailman nopein uintilaji. Se on uintia kahden erillisen räpylän tai yhden monoräpylän avulla. Mallista riippumatta räpylöillä saavutetaan merkittävä etu liikkumisessa veden pinnalla tai sukellettaessa. Vauhti vedessä voi ylittää jopa kolme metriä sekunnissa.

Yksinkertaisimmillaan räpyläuinti on uintia perusvälineillä maskin, snorkkelin ja räpylöiden avulla. Tyyli on vapaa. Perusvälineillä voidaan uida vapaauintia tai pelkin delfiinipotkuin, jolloin kädet ovat ojennettuina suoriksi eteen korvien tasolle kämmenet päällekkäin. Yleisin kilparäpylämalli on kuitenkin niin kutsuttu monoräpylä, jossa molemmat jalat ovat yhdessä räpylässä.

Räpyläuinti vaatii erinomaista fyysistä kestävyyttä sekä lihaskuntoa ja se vaikuttaa koko kehon lihaksistoon. Räpyläuinnin harrastajamäärä Suomessa on pitkään pysynyt samalla tasolla, mutta monet menestyneimmistä räpyläuimareistamme kilpailevat myös "perinteisessä" uinnissa huipulla.

Räpyläuinti jaetaan kolmeen lajiin:
1) pintauinti eli räpyläuinti, jossa käytetään snorkkelia
2) pinnan alla tapahtuva hengenpidätyssukellus ilman snorkkelia tai paineilmalaitetta
3) pinnan alla tapahtuva laitesukellus paineilmalaitetta käyttäen.

Räpyläuinti kuuluu uppopallon, vapaasukelluksen ja sukelluskalastuksen ohella Sukeltajaliiton kilpailulajeihin.


Kaikki uutiset »

Mitä on laitesukelluskokeilu?

Katso lisää videoita