Sve | En

Usein kysytyt kysymykset

ANTIDOPING

DEKOMPRESSIO

KIRJAUTUMINEN JÄSENSIVUSTOLLE

KORTIN UUSIMINEN

KOULUTTAJALUOKITUSTEN UUDISTUS 2004

KOULUTUS

SUKELTAJA-LEHTI

SUKELTAJALIITTO

SUKELTAMINEN

TERVEYDENTILA JA SUKELTAMINEN

VAKUUTUS

ANTIDOPING

Miten urheilija voi anoa erivapautta kielletyn lääkeaineen käyttöön?

Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n valvontalautakunta voi urheilijan kirjallisesta anomuksesta myöntää määräaikaisen erivapauden kielletyn aineen ja/tai menetelmän käyttämiseen. Mikäli alle 15-vuotias kilpailee vain alle 15-vuotiaiden sarjassa, ADT ei vaadi erivapautta koskevaa lupaa tai ilmoitusta.

Sukelluslajissa ADT on määritellyt, että uppopallon ja räpyläuinnin SM-sarjojen urheilijat ovat se taso, jonka saavuttavien urheilijoiden tulee tehdä erivapaushakemus tai –ilmoitus etukäteen. Muiden urheilijoiden kohdalla ADT tarkastaa jälkikäteen, että kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelossa olevien aineiden käytölle on lääketieteellinen peruste. ADT pyytää urheilijaa toimittamaan tarvittavat todistukset ja selvitykset jälkikäteen.

Kansainvälinen kattojärjestömme CMAS hyväksyy ADT:n myöntämän erivapauden sellaisenaan, mutta kopio päätöksestä on hyvä lähettää CMAS:lle. Urheilijalla on syytä olla kopio ADT:n päätöksestä myös itsellään mahdollisessa testitilanteessa näytettäväksi.

Lisätietoja www.antidoping.fi

DEKOMPRESSIO

Mitä eroa on turvapysähdyksellä ja etappipysähdyksellä?

Turvapysähdykselle ja etappipysähdykselle on yhteistä se, että kummassakin sukeltaja pysäyttää nousunsa määrättyihin syvyyksiin. Tarkoituksena on hallita mikrokuplia ja antaa inerttikaasulle aikaa poistua elimistöstä.

Etappisukeltamisesta ja etappipysähdyksistä puhutaan silloin, kun sukeltajan kudoksiin kertyneen inerttikaasun osapaine on niin suuri, että pintaan ei voida nousta ennenkuin osapaine on laskenut kriittisen rajan alapuolelle.

Turvapysähdyksen käsitettä käytetään, kun kyseessä on suoranoususukellus. Inerttikaasun osapaine kudoksissa ei ole ylittänyt kriittistä rajaa, ja ainakin teoreettisesti sukeltaja voisi nousta suoraan pintaan. Turvapysähdykset tekemällä suoranoususukelluksen turvallisuusmarginaali kuitenkin kasvaa. Turvapysähdykset tehdään "varmuuden vuoksi", koska ne auttavat ympäristötekijöistä, sukellusolosuhteista ja sukeltajan henkilökohtaisista ominaisuuksista johtuvien sukeltajantaudin riskiä lisäävien tekijöiden hallinnassa.

 

KIRJAUTUMINEN JÄSENSIVUSTOLLE

Käyttäjätunnus:

Käyttäjätunnus sivustolle on Liiton rekisteriin ilmoitettu sähköpostiosoitteesi. Mikäli sähköpostiosoitetta ei ole ilmoittu Liiton rekisteriin tai osoite on vaihtunut, niin ole yhteydessä seurasi rekisterin pääkäyttäjään tai Liiton toimistoon.

Salasana:

Salasanan järjestelmä on lähettänyt sähköpostiisi, jos salasana on kadonnut saat sen uudelleen "Unohditko tunnuksesi?" -linkin kautta. 

 

KORTIN UUSIMINEN

Miten uusin CMAS-kortin?

Kadonnut, rikki mennyt tai vanhentunut CMAS-sukeltajakortti voidaan uusia toistaiseksi voimassa oleviksi seuraavasti:

  • Ota yhteys oman seurasi koulutusvastaavaan.
  • Koulutusvastaava lähettää Sukeltajaliiton toimistoon esityksen uusittavasta kortista.
  • Mahdollisuus CMAS-kortin saamiseen on yksi Sukeltajaliiton jäseneduista. CMAS-kortti voidaan uusia ainoastaan Sukeltajaliittoon kuuluville sukeltajille.
  • Koulutusvastaavalle osoitettavat kortin uusimisen edellytykset ovat:
    • asiakirja, josta selviää, että uusittava kortti on ollut olemassa
    • laitesukelluskelpoisuuden kartoittaminen terveysselvityslomakkeella
    • ajan tasalla oleva sukelluspäiväkirja, joka osoittaa, että kortin hakija on pitänyt säännöllisesti yllä sukellustaitojaan
    • tiedot ja taidot, jotka vastaavat uusimishetkellä voimassa olevia kyseisen korttitason kurssin läpäisyvaatimuksia
  • Mikäli edellämainitut ehdot eivät täyty, koulutusvastaava voi edellyttää hakijalta lisäopintoja ennen uuden kortin myöntämistä.
  • Hakijalle voidaan myös myöntää aikaisempaa alemman luokan kortti, mikäli hänen tietonsa, taitonsa tai sukelluskokemuksensa eivät enää vastaa hänen aiempaa luokitustaan.

Miten uusin NAUI-kortin?

Kadonnut, rikki mennyt tai vanhentunut NAUI-sukeltajakortti voidaan uusia tällä lomakkeella, joka täytetään ja toimitetaan NAUI Europen toimistoon. Mikäli mahdollista, hakemuslomakkeen liitteeksi on hyvä laittaa kopio koulutuspäiväkirjan sivuista, kurssitodistuksesta, tai vanhasta kortista.

Miten uusin DAN-ensiapukortin?

Kun DAN-ensiapukorttisi vanhentuu, ota yhteys DAN-kouluttajaan. Hän järjestää kertauskurssin, jonka jälkeen kortti uusitaan.

Kannattaako vanhentuneen CMAS-kortin tilalle enää hankkia uutta, nyt kun CMAS-kortit ovat muuttuneet "ikuisiksi"?

CMAS P1 –kortti muuttui toistaiseksi voimassa olevaksi 1.9.1996 alkaen, CMAS P2 ja P3 –kortit muuttuivat toistaiseksi voimassa oleviksi 1.1.2006 alkaen. Näiden päivämäärien jälkeen tehtyihin uusiin CMAS-sukeltajakortteihin ei enää ole tulostettu viimeistä voimassaolopäivää. Vanha CMAS-sukeltajakortti, jossa päättymispäivä on korttiin merkitty, kannattaa sen vanhennuttua ehdottomasti uusia toistaiseksi voimassa olevaksi, jotta ei turhaan tule ongelmia esimerkiksi ulkomailla sukellettaessa.

KOULUTTAJALUOKITUSTEN UUDISTUS 2004

Kun vanhanmallinen CMAS M2 –kouluttajakorttini on vanhentumassa, mitä lisäarvoa saan osallistumalla laitesukelluskouluttajan täydennyskoulutuskurssille?

Kun CMAS:n vanhojen standardien mukainen CMAS M2 –kouluttaja on hyväksytysti läpäissyt täydennyskoulutuksen, hän saa pätevyyden järjestää laitesukelluksen syventäviä jatkokursseja, joiden vetäminen oli aiemmin CMAS M3 –kouluttajien yksinoikeus. Toinen uusi asia on lähikouluttajakurssin vastuukouluttajan pätevyys: aiemmin apukouluttajatasoisia kursseja järjesti yksinomaan Sukeltajaliiton tekninen valiokunta valtakunnallisesti. Täydennyskoulutuksen jälkeen seura voi itse kouluttaa omat lähikouluttajansa.

Jos vanhojen standardien mukainen CMAS M2 –kouluttaja ei osallistu täydennyskoulutukseen, hänelle uusitaan CMAS:n uusien standardien mukainen CMAS M1 –kortti, joka oikeuttaa hänet edelleenkin toimimaan laitesukelluksen peruskurssien vastuukouluttajana. Uusien standardien mukaista CMAS M2 –korttia hänelle ei voida uusia, koska hän ei täytä uuden standardin pätevyysvaatimuksia.

KOULUTUS

Onko sukelluskurssin käyminen pakollista ennen kuin voi aloittaa sukeltamisen?

Sukelluskurssi on ehdottomasti turvallisen sukellusharrastuksen edellytys! Sukeltaminen on helppoa ja sopii lähes kaikille, mutta siitä huolimatta veden alla tarvitaan tietoja ja taitoja, jotka voi oppia vain asianmukaisella kurssilla. Sukeltaminen on käytännön taito, sukeltamaan ei voi oppia kirjoja tai internetiä lukemalla, sukelluskurssi pätevän kouluttajan ohjauksessa on välttämätöntä!

Mikä on "introsukellus"?

Introsukellus eli ohjattu sukelluskokeilu mahdollistaa sukelluksen kokeilemisen ennen varsinaisen sukelluskurssin suorittamista. Pätevän sukelluskouluttajan johdolla introsukelluksella pääsee kokeilemaan sukeltamista ohjatusti. Sukelluskokeilu järjestetään joko uima-altaassa tai allasmaisissa olosuhteissa luonnonvesissä.

Missä sukelluskurssin voi suorittaa?

Sukeltajaliiton jäsenseurat järjestävät kursseja eri puolilla Suomea. Sopivaa sukellusseuraa voit etsiä seurahaun kautta. Lähiaikoina alkavista sukelluskursseista löytyy tieto tapahtumakalenterista.

Miten seurojen järjestämät kurssit eroavat kaupallisesti järjestetyistä sukelluskursseista?

Sukeltajaliiton koulutusohjelman mukaisesti sukellusseurassa järjestettävä laitesukelluksen peruskurssi sisältää 10 teoriaoppituntia, 10 allasoppituntia ja 5 avovesisukellusta. Kaupallisesti järjestettävät laitesukelluksen peruskurssit sisältävät tyypillisesti vain 5 teoriaoppituntia ja 5 allasoppituntia. Avovesisukelluksia kaupallisiinkin sukelluskursseihin yleensä sisältyy 5.

Sukellusseurojen järjestämillä kursseilla opetus on henkilökohtaisempaa. Sukeltajaliiton koulutusohjeiden mukaisesti yksi kouluttaja valvoo uima-altaassa enintään neljää oppilasta, ja avovedessä enintään kahta kerrallaan. Kaupallisilla kursseilla kouluttaja valvoo vedessä 8-12 oppilasta yhtäaikaa.

Tärkein ero on kuitenkin se, että sukellusseurat kouluttavat kursseilla uusia sukeltajia seuran jäseneksi. Sukellusseurasta löytyy kurssin jälkeenkin aina sukelluskavereita ja mukavaa sukellustoimintaa.

SUKELTAJA-LEHTI

Miksi en ole saanut Sukeltaja-lehteä, vaikka olen seuran jäsen ja kuulun Sukeltajaliittoon?

Sukeltaja-lehti tulee jäsenetuna kaikille, jotka kuuluvat Sukeltajaliittoon. Jotta lehti ilmestyessään löytää perille, on Sporttirekisterissä oltava osoitetietosi ja tieto jäsenyydestäsi. Varmista seurasi jäsenvastaavalta, että nämä tiedot ovat ajan tasalla.

SUKELTAJALIITTO

Miten pääsen mukaan Sukeltajaliiton valiokuntiin?

Sukeltajaliiton valiokuntiin hakeudutaan anomuksesta joko niin, että henkilö itse perustelee, miksi olisi sopiva kyseiseen tehtävään, tai oman seuran esityksestä. Luottamustehtävään pyrkivältä toivotaan ennen kaikkea kiinnostusta ja osaamista toimia valiokunnan tehtäväalueella. Valiokunnilla on myös erilaisia työryhmiä, joihin voi osallistua projektiluontoisesti. Ota reippaasti yhteyttä ja kysy lisätietoja!

SUKELTAMINEN

Onko sukeltaminen vaarallista?

Ihminen on alun perin luotu maalla eläväksi ilmaa hengittäväksi nisäkkääksi. Vesi on ihmiselle vieras elementti, turvallinen sukeltaminen edellyttää tekniikan ja taitojen hallintaa sekä omien rajojen tunnistamista ja kunnioittamista. Asianmukainen koulutus, säännöllinen harjoittelu ja omien äärirajojen kasvattaminen vain rauhallisesti ja harkitusti tekee sukeltamisesta turvallisen harrastuksen.

Saako ilman paria sukeltaa?

Sukeltajaliiton turvaohjeen mukaan sukellukset on aina toteutettava useamman sukeltajan yhteistyönä. Sukellustapahtumaan tulee osallistua vähintään kaksi henkilöä. Sukellusryhmän voi muodostaa sukelluspari, ryhmä tai sukeltaja ja häneen merkinantoköydellä yhteydessä oleva pinta-avustaja. Vapaasukelluksessa vedessä on oltava jatkuvasti vähintään kaksi sukeltajaa.

Ryhmän jäsenten on jatkuvasti tarkkailtava toisiaan. Ryhmän jäsenten on tunnettava lajikohtaiset turvallisuuskäytännöt. Ryhmän jäsenillä on oltava riittävät tiedolliset ja fyysiset valmiudet ongelmiin joutuneen sukeltajan pelastamiseksi ja ensiavun antamiseksi. Mikäli sukeltaja ei kykene hätätilanteessa avustamaan toista sukeltajaa, hän voi sukeltaa ainoastaan suuremman ryhmän jäsenenä, missä ryhmän muut jäsenet varmistavat toistensa turvallisuuden. Ryhmän keskinäiseen kommunikaatioon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ryhmän jäsenten on oltava koko ajan tietoisia toisistaan. Sukeltajien on jatkuvasti tarkkailtava sekä sukellusympäristöä että toisiaan, ennakoitava mahdolliset riskitekijät tai vaaratilanteet ja oltava valmiina tarvittaessa avustamaan toisiaan.

Mikä on pariköysi?

Pariköysi on 3-4 metriä pitkä köysi, ja sen keskelle laitetaan kelluke, joka pitää köyden koko ajan koholla.

Köysi tulee lenkillä ranteeseen. Sukelluspari huolehtii, että köysi pysyy koko ajan sopivan kireällä, jolloin köysi ei pääse takertumaan kiinni, eivätkä sukeltajat sotkeudu siihen. Myös pariköyttä käytettäessä on tärkeä muistaa, että sukellusparia on tarkkailtava jatkuvasti.

Miksi Sukeltajaliitto suosittelee laitesukeltajille pariköyden käyttämistä?

Pariköysi auttaa sukellusparia säilyttämään yhteyden huononkin näkyvyyden vallitessa. Jos vaakanäkyvyys on vähemmän kuin kymmenen metriä, on käytettävä pariköyttä, mikäli siitä ei aiheudu erityistä vaaraa.

TERVEYDENTILA JA SUKELTAMINEN

Miten Sukeltajaliitto on ohjeistanut terveysselvityksestä arkitoiminnassa? Kuka saa tarkastaa terveysselvityksen?

Sukeltajaliiton koulutusohjeen mukaisesti kouluttajan on kartoitettava kaikille vapaasukellus- ja laitesukelluskursseille osallistuvien henkilöiden terveydentila terveysselvityslomakkeen avulla ennen kurssin käytännön harjoitusten alkua.

Sukeltajaliiton turvaohjeen mukaisesti vapaasukeltajan ja laitesukeltajan terveydentila on kartoitettava terveysselvityslomakkeen avulla vähintään kerran vuodessa. Lisäksi sukellustapahtuman järjestäjä ja tapahtuman turvallisuudesta vastaava henkilö voivat aina edellyttää tapahtumaan osallistumisen edellytyksenä terveysselvityslomakkeen täyttämistä.

Sukelluskelpoisuuden kartoittamisella varmistetaan kaikille turvallinen sukellus, ja lisäksi vastuuhenkilön oikeusturva mahdollisissa onnettomuustapauksissa.

VAKUUTUS

Onko sukeltajan vakuutus kotimaassa sukellettaessa lainkaan tarpeen? Ja jos, niin miksi? Eikö sairausvakuutus hoida asiaa- ja ilmaiseksi? Myös helikopterikuljetuksen painekammioon?

Tapaturmavakuutuksilla, myös sukeltajan tapaturmavakuutuksilla, pyritään antamaan vakuutetulle mahdollisuus tarvittaessaan tai halutessaan täydentää julkisen terveydenhuollon palveluita ja lisätä joustavuutta.

Julkisen terveydenhuollon puolella hoitoonpääsyajat voivat olla pitkiä. Näistä ongelmistahan kuulemme jatkuvasti uutisista. Varsinkin silloin, kun sukeltajantaudin oireet ovat lieviä, voi sukeltajankin hoitoonpääsy julkisella puolella kestää hyvinkin pitkään. Sukeltajien osalta ongelmana on myös se, että sukeltamaan usein matkustetaan oman kotipaikkakunnan ulkopuolelle. Ei ole lainkaan varmaa, huolitaanko toispaikkakuntalaista terveyskeskuksen päivystykseen lainkaan. Viime aikoina julkisuudessa on paljon puhuttu siitä, miten suuri ongelma nykyään on se, että kesämökkiläisiä ei huolita mökkipaikkakunnan terveyskeskuksiin, vaan he joutuvat matkustamaan kotiin hakemaan hoitoa omasta terveyskeskuksestaan.

Julkisia painekammiohoitopaikkoja ei myöskään Suomessa ole kuin Turussa ja Kuopiossa. Terveyskeskuslääkäri joutuu antamaan sukeltajalle lähetteen jompaan kumpaan näistä, riippumatta siitä miten pitkä matka sukeltajalla niihin on. Tämä myöskin osaltaan hidastaa hoitoon pääsyä.

Hoitoon kuljetuksen suhteen, hätäkeskus tekee päätöksen kuljetustavasta ja siitä, mihin potilas kuljetetaan. Helikopterikuljetus ei siis ole mitenkään automaattisesti varma kuljetusmuoto. Silloin, kun oireet ovat lieviä, sukeltaja joutuu itse huolehtimaan matkustamisestaan omaan terveyskeskukseensa.

Voimassa oleva sukeltajan tapaturmavakuutus mahdollistaa sen, että sukeltaja voi heti oireet itse tunnistettuaan ottaa yhteyttä yksityisellä puolella toimivaan sukellusasioiden asiantuntijaan, ja hakeutua suoraan hoitoon yksityiseen painekammiohoitopaikkaan.

Miksi Suomessa tarvitaan erillinen sukeltajan tapaturmavakuutus, eikä tavallinen tapaturmavakuutus riitä?

1980-luvulla vakuutusyhtiö Tapiola on hakenut Korkeimman oikeuden päätöksen (KKO:1988:6), jonka mukaan sukeltajantauti ei ole tapaturma. Ennakkopäätöksenä tämä on edelleen voimassa, niinpä normaali tapaturmavakuutus ei korvaa sukeltajantaudin hoitoa. Sukeltajan tapaturmavakuutuksen kirjallisissa ehdoissa onkin erikseen oltava maininta siitä, että vakuutus nimenomaan korvaa myös sukeltajantaudin painekammiohoidon.

Miten selvitän ulkomailla, mitä sukeltajan SporttiTurva-vakuutus kattaa?

Voit tulostaa Sukeltajaliiton verkkosivuilta sukeltajan SporttiTurva-vakuutuksen englanninkielisen tuoteselosteen, josta selviää, mitä vakuutus sisältää.

Mikä on Tuplaturva-vakuutus?

Tuplaturva on VALO:n neuvottelema vapaaehtoistyöntekijöiden tapaturmavakuutus ja toiminnan vastuuvakuutus ja siinä ovat mukana lähes kaikki lajiliitot, vuoden 2007 alusta myös Sukeltajaliitto.

Vapaaehtoistyön tapaturmavakuutus korvaa seurojen toimeksiannosta vapaaehtoistyötä tekeville sattuneet tapaturmat. Em. henkilöiden ei siis tarvitse olla seuran jäseniä (esim. rantojen puhdistustalkoissa mukana olevat perheenjäsenet). Seurojen kaikki vapaaehtoistyötä tekevät ovat tapaturmavakuutettuja: Esim. kilpailujen ja tapahtumien järjestäminen, koulutus, valmennus, varainhankinta, luottamusmiestyö.

Toiminnanvastuuvakuutus korvaa seuran kolmannelle osapuolelle aiheuttaman henkilö- ja esinevahingon, josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Poiketen toiminnanvastuuvakuutusehtojen VA 01 kohdasta 3.2.14 vakuutuksesta korvataan Sukeltajaliitto ry:n alaisen toiminnan osalta myös vahinko, joka aiheutuu rekisteröitävän aluksen tai rekisteröitävän veneen käytöstä.

Vakuutus kattaa järjestäjän vastuun: pääsymaksulliset tai –maksuttomat tapahtumat, leirit, harjoitukset. Lisätietoja VALO:n Tuplaturva-sivuilta.


Snorkkelisukellus - sukella seikkailuun

Jaakko Ala-Hiiro

Katso lisää videoita